|
|
Professor of Psychology, PhD
(Psychol.),
Docent of Environmental Psychology,
Faculty of Social Sciences /
Psychology ,
FIN-33014 Tampere University (TAU)
tel: + 358-50-318
6130
e-mail: kalevi.korpela@tuni.fi
Ø My research in environmental psychology focuses on self-regulation,
emotion-regulation, and well-being in favorite, unpleasant and restorative
environments.
Ø Our EnviWell Research
Group’s website:
https://research.tuni.fi/enviwell/
Topical
1.
Radio discussion (in Finnish) “Luonto
ja mieli” Luonto-Suomi: teemailta. Radio Suomi.
3.2.2021. Yle Areena: https://areena.yle.fi/audio/1-50729792
2.
Philippa
Fogarty “The power of a break
outdoors: Why walking makes you a better worker”, BBC Capital, Mar 4,
2019 http://www.bbc.com/capital/story/20190304-why-walking-makes-you-a-better-worker
3. Radio discussion (in Finnish) ”Luonto ja mieli” in Minna Pyykön
maailma, YLE Radio Suomi. Jan 21, 2018. https://areena.yle.fi/1-4316158
4.
TV discussion (in Finnish) Inhimillinen
tekijä: Miten luonto pelastaa? TV1. Nähtävissä 8/2017 asti Yle Areena
http://areena.yle.fi/1-3259880
5. A
thorough article by Florence Williams
“This Is Your Brain on Nature” is out in the current (Jan 2016) issue of National Geographic and can be found
online here:
http://ngm.nationalgeographic.com/2016/01/call-to-wild-text
Story by Florence
Williams, Photographs by Lucas Foglia
6. The Center for Health and the Global Environment
(CHGE) at the Harvard School of Public Health brought together 20 international
experts in October 2013 from medicine, psychology, landscape architecture,
public health, and forestry science to identify the elements of design that
contribute to health-promoting natural environments. The Natural Environments
Initiative is a working group’s synthesis paper - See publications below. http://www.chgeharvard.org/sites/default/files/resources/Paper-NaturalEnvironmentsInitiative_0.pdf
7. Forest and Park “Well-Being Trails”
∙  Probably the world’s first forest well-being trail “Voimapolku”
(forest + countryside trail; 4.4 km and 6.6 km) with psychological signposts
enhancing the restorative (stress-reducing) experience was opened on May 20,
2010 near Ikaalinen Spa, Finland. The signpost instructions aim to i.a.
induce relaxation, improve mood, induce cognitive reflection and attentional restoration, and enhance the search for a
favorite place which can be socially shared. We developed the trail in the
“Health from the Forest” project 2008-2010 in co-operation with the Finnish
Forest Research Institute (Parkano Unit; Dr.
Hanna-Maria Potila, Dr. Tytti Sarjala) and Ikaalinen Spa. The project was funded by the European
Regional Development Fund (ERDF) and the Council of Tampere Region.
http://www.metla.fi/hanke/7344/teema-uusi.htm
Suomen ensimmäinen elpymiskokemusta
edistävä metsäpolku – Voimapolku –
avattiin 20.5.2010 Ikaalisten kylpylään. Polulla on metsän ja ympäristön kokemiseen ja havainnoimiseen liittyviä harjoite-
tai informaatiotauluja, jotka perustuvat metsien ja luontomielipaikkojen
hyvinvointivaikutuksia käsittelevään tutkimustietoon.
http://www.rantasipi.fi/hotellit/ikaalinen/aktiviteetit/fi_FI/voimametsa/
∙ The second Finnish forest trail (2 km) “Runokangas” for restoration was opened
in Seitseminen National Park, Finland, on September
25, 2010 (“Health from the Forest” project, see underneath). The signposts
are poems carved on stone-slabs (Kuru granite);
restorative role-taking rehersals are printed on
the leaflet which can be bought from the Seitseminen
Visitor Center.
 Runokangas, 2
km, yhdistää kulttuuria ja ihmisen hyvinvointia lisääviä harjoitteita. Polun
varrelta löydät seitsemän eri aihepiirin runoa Kurun graniittiin
kaiverrettuna. Kivet runotauluihin lahjoitti Tampereen Kovakivi Oy.
Seitsemisen luontokeskuksesta on ostettavissa harjoitevihkonen (2 €).
Runopolku lähtee luontokeskuksen pihasta. Polulla on jonkin verran
korkeuseroja. Reitti on usein kuljettavissa myös talvella.
∙  The third, a park trail “Mielipolku”
(1.5 km) for restoration with nine signposts in the Pitkäniemi psychiatric hospital (in Nokia, near Tampere, Finland) was opened on June 20, 2012.
∙ The  first trail
outside Finland “The
Well-Being Trail” (5 km) was opened in Sunne, Värmland, Sweden on September, 28,
2012. This trail is in the forest near
the Selma Spa and it has identical signposts (translated to Swedish) with the
Voimapolku trail near Ikaalinen
Spa in Finland. The trail is part of the international LEADER-project: “Forest Project – Network of densely wooded
regions in Europe”. Forest trail partners are Finland (coordinator Finnish
Forest Research Institute = FFRI; M. Sc. Eira-Maija
Savonen), Sweden, Luxembourg and France.
∙  The second
Well-Being Trail (4.3 km) in the international Leader-project was opened on April, 25, 2013 in Nommern, Region Mullerthal,
Luxembourg. This trail is in the forest and countryside and it
has identical signposts (translated to English, French and German) with the Voimapolku trail near Ikaalinen Spa in Finland. The trail is part of the
international LEADER-project: “Forest Project – Network of densely wooded
regions in Europe”. Forest trail partners are Finland (coordinator Finnish
Forest Research Institute = FFRI, M. Sc. Eira-Maija
Savonen), Sweden, Luxembourg and France.
∙
The third Well-Being Trail
(4.7 km) in the international Leader-project
was opened on September, 24, 2013 in Brouvelieures,
France. This trail is a forest trail and it has identical signposts
(translated to English and French) with the Voimapolku
trail near Ikaalinen Spa in  Finland.
The trail is part of the international LEADER-project: “Forest Project –
Network of densely wooded regions in Europe”. Forest trail partners are
Finland (coordinator Finnish Forest Research Instute
= FFRI, M. Sc. Eira-Maija Savonen),
Sweden, Luxembourg and France.
∙ The
fourth Well-Being Trail (3.8
km) in the international Leader-project
was opened on  June, 16,
2014 in Käenkoski, Parkano,
Finland. This trail is a forest trail and it has identical signposts
(translated to English) with the Voimapolku trail
near Ikaalinen Spa in Finland. The trail is part of
the international LEADER-project: “Forest Project – Network of densely wooded
regions in Europe”. Forest trail partners are Finland (coordinator Finnish
Forest Research Instute = FFRI, M. Sc. Eira-Maija Savonen), Sweden,
Luxembourg and France.
∙ The fourth Well-Being Trail (1 km) in Finland “Mielipolku”
was opened in Lempäälä on August  26, 2020.
The founding of the trail was part of the rehabilitation activities in the
psychiatric ward of Lempäälä municipality.
https://www.lempaala.fi/sosiaali-ja-terveys/terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/aikuisten-mielenterveyspalvelut/mielipolku/
The trail can also be used via mobile app in CityNomadi
https://cityno
madi.com/route/bad338e297f308d5acaa7d1e86e1a590
Other
well-being trails following the above
mentioned well-being trail concept include
the Wellness Trail (1 km)
opened in 2018 in HoviGroup’s HoviClub in Horse
City, Singapore (Jussi Peltonen).
The Resilience Trail (2.2
km) opened in 2019 in Flanders, Belgium (Katriina Kilpi).
www-pages in Finnish:
https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/_/fi/
welcome/nop?menuid=0&kieli=0
http://www.favoriteplace.info/
Ø My research in
environmental psychology focuses on self-regulation, emotion-regulation, and
well-being in favorite, unpleasant and restorative environments.
Jos
haluat artikkeleistani kopioita, ota yhteys kalevi.korpela@tuni.fi ; kts.
myös ResearchGate
https://www.researchgate.net/profile/Kalevi_Korpela
If you want reprints of my articles,
contact me at kalevi.korpela@tuni.fi ; see also ResearchGate
https://www.researchgate.net/profile/Kalevi_Korpela
1.
Favourite places, self-regulation, physical activity, and
restoration
Salonen, K. J., Hyvönen, K., Paakkolanvaara, J-V, & Korpela, K. M.
(in press). Flow with Nature treatment for depression:
Participants' experiences. Frontiers in Environmental Psychology,
Subiza-Pérez,
M., Pasanen, T., Ratcliffe, E., Lee, K., Bornioli, A., de Bloom, J., &
Korpela, K. (2021). Exploring psychological restoration in favorite indoor
and outdoor urban places using a top-down perspective. Journal of
Environmental Psychology, 78, 101706. doi: https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2021.101706
Ratcliffe, E., Gatersleben, B., Sowden, P. T.
& Korpela, K. M. (2021). Understanding the perceived benefits of nature
for creativity. The Journal of Creative Behavior.
Nukarinen T., Rantala J., Korpela K., Browning
M.H.E.M., Istance H.O., Surakka V. & Raisamo R. (2022). Measures and modalities in
restorative virtual natural environments: An integrative narrative review.
Computers in Human Behavior, 126,107008. doi:
https://doi.org/10.1016/j.chb.2021.107008.
Korpela, K. &
Ratcliffe, E. (2021). Which is primary: Preference or perceived instoration? Journal of Environmental Psychology, 75,
101617. doi: 10.1016/j.jenvp.2021.101617
Subiza-Pérez,
M., Korpela, K. & Pasanen, T. (2021). Still not that bad for the grey city: A field study on the
restorative effects of built open urban places. Cities, 111, 103081. doi: 10.1016/j.cities.2020.103081
Tester-Jones, M., White,
M. P., Elliott, L. R., Weinstein, N., Grellier, J.,
Economou, T., Bratman, G.
N., Cleary, A., Gascon, M., Korpela, K. M., Nieuwenhuijsen, M., O’Connor, A., Ojala, A., van
den Bosch, M., & Fleming, L. E. (2020). Results from an 18 country
cross-sectional study examining experiences of nature for people with common
mental health disorders. Scientific Reports 10, 19408. doi:
10.1038/s41598-020-75825-9
Nukarinen, T., Istance, H. O., Rantala, J., Mäkelä, J., Korpela, K.,
Ronkainen, K., Surakka, V., & Raisamo, R. (2020). Physiological and
psychological restoration in matched real and virtual natural environments.
Extended Abstracts of the 2020 CHI Conference on Human Factors in Computing
Systems, 1-8.https://dl.acm.org/doi/abs/10.1145/3334480.3382956
Korpela, K., Korhonen, M., Nummi, T., Martos, T., & Sallay, V.
(2019). Environmental
self-regulation in favourite places of Finnish and
Hungarian adults. Journal of Environmental Psychology, 101384. doi: 10.1016/j.jenvp.2019.101384
Bang, K-S., Kim, S.,
Korpela, K. M., Song, M. K., Lee, G.,
& Jeong, Y. (2019). Evaluating the reliability
and validity of the Children’s Vitality-Relaxation Scale. International Journal
of Environmental Research and Public Health, 16(18), 3369.
https://doi.org/10.3390/ijerph16183369
Pasanen, T., Johnson, K., Lee, K., & Korpela, K. (2018). Can nature walks with
psychological tasks improve mood, self-reported restoration, and sustained
attention? Results from two experimental field studies. Frontiers in
Psychology / Environmental Psychology, 9:2057. Doi: 10.3389/fpsyg.2018.02057
Pasanen, T., Ojala, A., Tyrväinen, L., & Korpela, K. (2018). Restoration, well-being,
and everyday physical activity in indoor, built outdoor and natural outdoor
settings. Journal of Environmental Psychology, 59, 85-93. Doi:
10.1016/j.jenvp.2018.08.014
Korpela, K. M., Pasanen,
T., Repo, V., Hartig, T., Staats, H., Mason, M., Alves,
S., Fornara, F., Marks, T., Saini,
S., Scopelliti, M., Soares,
AL., Stigsdotter, U. K., & Ward Thompson, C. (2018). Environmental
strategies of affect regulation and their associations with subjective
well-being. Frontiers in Psychology / Environmental Psychology, 9:562. doi: 10.3389/fpsyg.2018.00562
Ojala, A., Korpela, K.,
Tyrväinen, L., Tiittanen, P., & Lanki, T. (2018). Restorative effects of
urban green environments and the role of urban-nature orientedness
and noise sensitivity: A field experiment. Health & Place. Doi: 10.1016/j.healthplace.2018.11.004
Pasanen, T., Neuvonen, M., Korpela, K. (2017). The psychology of
recent nature visits: (How) are motives and attentional
focus related to post-visit restorative experiences, creativity, and
emotional well-being? Environment
and Behavior (online first). doi.org/10.1177/0013916517720261
Lanki, T., Siponen, T., Ojala, A., Korpela, K., Pennanen, A.,
Tiittanen, P., Tsunetsugu, Y., Kagawa, T., &
Tyrväinen, L. (2017). Acute effects of visits to urban green environments on
cardiovascular physiology in women: A field experiment. Environmental
Research, 159, 176-185. http://dx.doi.org/10.1016/j.envres.2017.07.039
Korpela, K. M., Savonen, E.-M., Anttila, S.,
Pasanen, T., & Ratcliffe, E. (2017). Enhancing wellbeing with
psychological tasks along forest trails. Urban Forestry & Urban Greening,
26, 25-30. http://dx.doi.org/10.1016/j.ufug.2017.06.004
Ratcliffe, E., &
Korpela, K. M. (2017). Time- and self-related memories predict restorative
perceptions of favorite places via place identity. Environment &
Behavior. https://doi.org/10.1177/0013916517712002
Ratcliffe, E. &
Korpela, K. M. (2016). Memory and place attachment as predictors of imagined
restorative perceptions of favourite places.
Journal of Environmental Psychology, 48, 120-130. doi:
10.1016/j.jenvp.2016.09.005
Korpela K. M., Stengård E., & Jussila P. (2016). Nature
walks as a part of therapeutic intervention for depression. Ecopsychology, 8(1), 8-15. doi:10.1089/eco.2015.0070.
Korpela, K. (2016).
Natural settings and favourite places in the
vicinity promote well-being. In Coles R, Costa S, Watson S (Eds.) Well-Being
2016: Co-creating pathways to well-being (pp. 11-13). Birmingham City
University: Birmingham.
Takayama N., Korpela K., Lee J., Morikawa
T., Tsunetsugu Y., Park B-J., Li Q., Tyrväinen L.,
Miyazaki Y., & Kagawa T. (2014). Emotional, restorative and vitalizing
effects of forest and urban environments at four sites in Japan.
International Journal of Environmental Research and Public Health 11 (7),
7207-7230. doi: 10.3390/ijerph110707207
http://www.mdpi.com/1660-4601/11/7/7207
Pasanen T.,
Tyrväinen L., & Korpela K. (2014).
The relationship between perceived health and
physical activity indoors, outdoors in built environments, and outdoors in
nature. Applied Psychology: Health and Well-Being, 6(3), 324–346.
http://dx.doi.org/10.1111/aphw.12031
Tyrväinen, L.,
Ojala, A., Korpela, K., Lanki,
T., Tsunetsugu,
Y., & Kagawa, T. (2014). The influence of urban green environments on stress
relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology, 38,
1-9. http://dx.doi.org/10.1016/j.jenvp.2013.12.005
Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Paronen, O., &
Tyrväinen, L. (2014). Analyzing the
mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being.
Journal of Environmental Psychology, 37, 1-7.
http://dx.doi.org/10.1016/j.jenvp.2013.11.003
Nikunen, H.,
Puolakka, M., Rantakallio, A., Korpela K., & Halonen, L. (2014). Perceived restorativeness and
walkway lighting in near-home environments. Lighting Research &
Technology, 46 (3), 308-328. doi:
10.1177/1477153512468745.
Korpela, K. M. (2013). Perceived restorativeness
of urban and natural scenes – photographic illustrations. Journal of
Architectural and Planning Research, 30 (1), 23-38.
Hauru, K., Lehvävirta, S., Korpela, K., & Kotze,
J. (2012). Closure of view to the urban matrix has positive effects on
perceived restorativeness in urban forests in
Helsinki, Finland. Landscape & Urban Planning, 107, 361-369.
http://dx.doi.org/10.1016/j.landurbplan.2012.07.002
Nikunen, H. & Korpela, K. (2012). The effects of scene contents and focus
of light on perceived restorativeness, fear, and
preference in nightscapes. Journal of Environmental Planning and Management,
55, 453-468. http://dx.doi.org/10.1080/09640568.2011.608548
Nikunen, H.,
Puolakka, M., Rantakallio, A., Korpela, K. & Halonen, L. (2012). Lighting promoting safety and creating a sense of
pleasantness in suburban environments after dark. Journal of Lighting
Engineering, 14, 7-21.
Korpela, K., Tyrväinen, L., Ylen, M. & Silvennoinen, H. (2011). Determinants and strength of
restorative (stress-alleviating) experiences in favourite
green, waterside and urban environments in Finland. In ELCA Research Workshop:
Green City Europe - for a better life in European cities, 30-32. Bad Honnef: ELCA. http://
http://www.elca.info/en/elca-research-workshop-2011.aspx
Korpela, K. M.
& Kinnunen, U. (2011). How is leisure
time interacting with nature related to the need for recovery from work
demands? Testing multiple mediators. Leisure Sciences, 33, 1-14.
http://dx.doi.org/10.1080/01490400.2011.533103
deVries, S., Classen, T., Eigenheer-Hug,
S-M., Korpela, K., Maas, J., Mitchell, R., & Schantz,
P. (2011). Contributions of natural environments to physical activity. Theory
and evidence base. In K. Nilsson et al. (Eds.) Forests, Trees and Human
Health (pp. 205-243). Springer. doi:
10.1007/978-90-481-9806-1_8
http://www.springerlink.com/content/h762k616h4843584/
Korpela, K., Ylén, M., Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. (2010). Favorite green, waterside and urban environments,
restorative experiences and perceived health in Finland. Health Promotion
International, 25, 200-209. doi:10.1093/heapro/daq007
Mason, M., Korpela, K. Coatsworth,
J.D., Mennis, J., Valente,
T., Lawrence, F. Pate, P., & Pomponio, A.
(2010). Patterns of Place-Based Self-Regulatory Experiences and Associated
Mental Health of Urban Adolescents. Journal of Community Psychology, 38,
155-171. doi: 10.1002/jcop.20357
Korpela, K. & Ylén, M. (2009). Effectiveness of favorite
place prescriptions - A field experiment. American Journal of Preventive
Medicine, 36, 435-438. doi:
10.1016/j.amepre.2009.01.022
Mason, M. & Korpela, K. (2009). Activity spaces and urban adolescent
substance use and emotional health. Journal of Adolescence, 32, 925-939. doi: 10.1016/j.adolescence.2008.08.004
Nikunen, H. and Korpela, K. (2009). Restorative lighting environments - does
the focus of light have an effect on restorative experience? Journal of Light & Visual Environment,
33, 37-45.
Korpela, K., Ylén, M.,
Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. (2009). Stability of
self-reported favourite places and place attachment
over a 10-month period. Journal of Environmental psychology, 29, 95-100.
Doi:10.1016/j.jenvp.2008.05.008
Korpela, K., Ylén, M., Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. (2008). Determinants of restorative
experiences in everyday favourite places. Health
& Place, 14, 636-652.
doi:10.1016/
j.healthplace.2007.10.008
Tyrväinen, L., Korpela, K., Silvennoinen, H.
& Ylen, M. (2008). The importance of nature to Finns and the relationship
of the use of green areas with perceived health and restorative experiences.
Japanese Journal of Hygiene 63(2), 518.
Korpela, K. & Ylén, M. (2007). Perceived
health is associated with visiting natural favourite
places in the vicinity. Health & Place, 13, 138–151.
doi:10.1016/j.healthplace.2005.11.002
Korpela,
K. M. (2003). Negative mood and adult place preference. Environment &
Behavior, 35, 331-346. doi:
10.1177/0013916503035003002
Korpela,
K., Kyttä, M. & Hartig, T. (2002).
Restorative experience, self-regulation and children’s place preferences.
Journal of Environmental Psychology, 22, 387-398. doi:10.1006/jevp.2002.0277
Korpela, K., Hartig, T., Kaiser, F. & Fuhrer, U.
(2001). Restorative experience and self- regulation in favorite places.
Environment & Behavior, 33, 572-589. doi:
10.1177/00139160121973133
Hartig, T., Korpela, K., Evans, G.W. & Gärling, T. (1997). A measure of restorative quality in
environments. Scandinavian Housing and Planning Research, 14, 175-194.
Korpela, K. & Hartig, T.
(1996). Restorative qualities of favorite places. Journal of Environmental
Psychology, 16, 221-233.
Bechtel, R., Fox, A. and Korpela, K., Parkkila, S.
(1995). Most happy and most depressing places: A Finnish-U.S. comparison. In
J.L. Nasar, P. Grannis
& K. Hanyu (Eds.) Proceedings of the 26th Annual
Conference of the Environmental Design Research Association, Boston. Oklahoma
City: EDRA, 80-86.
Korpela, K. (1995). Developing the environmental
self-regulation hypothesis. Acta Universitatis Tamperensis, ser.
A, vol. 446. Academic dissertation. 108 pages.
Published also in 2012 by LAP Lambert Academic Publishing. AV Akademikerverlag GmbH & Co. KG. ISBN:
978-3-659-29265-1
https://www.lap-publishing.com/catalog/details/store/gb/book/978-3-659-29265-1/developing-the-environmental-self-regulation-hypothesis?search=korpela
Korpela, K. (1992). The issues of transformations
and stability in place-identity. In A. Mazis &
C. Karaletsou (Eds.) Socio-Environmental
Metamorphoses. Proceedings of the IAPS 12 international conference, vol. 2.
Thessaloniki: Aristotle Univ. of Thessaloniki, 240-246. - Published also in
Greek language in YAH + KTIPIO, september 1993,
30-34.
Korpela, K. (1992). Adolescents' favourite
places and environmental self-regulation. Journal of Environmental
Psychology, 12, 249-258.
Korpela, K. (1989).
Place-identity as a product of environmental self-regulation. Journal of
Environmental Psychology, 9, 241-256.
Published also in L. Groat (ed.) (1995) Giving Places Meaning. Readings in
Environmental Psychology. London: Academic Press, 115-130.
Book chapters:
Korpela, K.
& Staats, H. (2014). The restorative qualities of being alone with
nature. In R. J. Coplan & J. Bowker (Eds). A
Handbook of Solitude: Psychological Perspectives on Social Isolation, Social
Withdrawal, and Being Alone (pp. 351-367). Chichester,
UK: Wiley-Blackwell, 351-367. doi:
10.1002/9781118427378.ch20
Korpela, K. (2012). Place attachment. In S. Clayton
(Ed.) The Oxford Handbook of Environmental and Conservation Psychology, 148-163.
New York: Oxford University Press.
http://www.oup.com/us/catalog/general/
subject/Psychology/Social/?view=usa&ci=9780199733026
Korpela,
K. (2002). Children’s environment. In R. B. Bechtel, & A. Churchman
(Eds.) Handbook of Environmental Psychology. New York: John Wiley & Sons,
363-373.
2.
Recovery from work stress and nature exposure
Hyvönen, K., Törnroos,
K., Salonen, K., Korpela, K., Feldt, T., & Kinnunen, U. (2018). Profiles of nature exposure and outdoor activities
associated with occupational well-being among employees. Frontiers in
Psychology / Environmental Psychology 9:754. Doi:
10.3389/fpsyg.2018.00754
Korpela, K. Nummi, T. Lipiäinen, L., De Bloom, J.
Sianoja, M., Pasanen, T., & Kinnunen, U. (2017). Nature exposure predicts
employee well-being trajectory groups across two years. Journal of
Environmental Psychology, 52, 81-91.
https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2017.06.002
Torrente, P., Kinnunen, U., Sianoja, M., De Bloom,
J., Korpela, K., Tuomisto, M., & Lindfors, P. (2017).
The effects of relaxation exercises and park walks during workplace lunch
breaks on physiological recovery. Scandinavian Journal of Work and
Organizational Psychology, 2(1): 2, 1–15. http://doi.org/10.16993/sjwop.19
De Bloom, J.,
Sianoja, M., Korpela, K., Tuomisto, M., Geurts, S.,
& Kinnunen, U. (2017). Effects of park walks and relaxation exercises
during lunch breaks on recovery from job stress: Two randomized controlled
trials. Journal of Environmental Psychology, 51, 14-30. http://doi.org/10.1016/j.jenvp.2017.03.006
Sianoja,
M. Syrek, C., de Bloom, J., Korpela K., &
Kinnunen, U. (2017). Enhancing daily well-being at work through lunchtime
park walks and relaxation exercises: Recovery experiences as mediators.
Journal of Occupational Health Psychology, 23, 428-442. http://doi.org/
10.1037/ocp0000083
Received Honorable Mention in the Best Article Award
in the Journal of Occupational Health Psychology in 2017 and 2018
https://www.apa.org/pubs/journals/ocp/best-article-award
Korpela, K., De
Bloom, J., Sianoja, M., Pasanen, T., & Kinnunen, U. (2017). Nature
at home and at work: Naturally good? Longitudinal links between window views,
indoor plants, outdoor activities and employee well-being. Landscape and Urban
Planning, 160, 38–47. http://dx.doi.org/10.1016/j.landurbplan.2016.12.005
de Bloom, J., Nawijn, J., Geurts, S.,
Kinnunen, U., & Korpela, K. (2016). Holiday travel, staycations,
and subjective well-being. Journal of Sustainable Tourism, 1–16. http://doi.org/10.1080/09669582.2016.1229323
Sianoja, M., Kinnunen, U., de Bloom, J., Korpela, K., & Geurts, S. (2016). Recovery during lunch breaks: Testing
long-term relations with energy levels at work. Scandinavian Journal of Work
and Organizational Psychology, 1(1): 7, 1–12, DOI: 10.16993/sjwop.13
De Bloom
J., Kinnunen U., & Korpela K. (2014). Exposure to nature versus
relaxation during lunch breaks and recovery from work: Development and design
of an intervention study to improve workers´ health, well-being, work
performance and creativity. BMC Public Health 14, 488.
doi:
10.1186/1471-2458-14-488
Korpela, K., De Bloom, J., & Kinnunen, U.
(2014). From restorative environments to restoration in work. Intelligent
Buildings International, 7, 215-223. DOI: 10.1080/17508975.2014.959461
Recovery from work stress
Kinnunen,
U., Feldt, T., Sianoja, M., De Bloom, J., Korpela, K., & Geurts, S. (2017). Identifying long-term patterns of
work-related rumination: Associations with job demands and well-being outcomes.
European Journal of Work and Organizational Psychology, 26, 514-526. http://dx.doi.org/10.1080/1359432X.2017.1314265
Kinnunen,
U., Feldt, T., De Bloom, J., Sianoja, M., Korpela, K., & Geurts, S. (2016). Linking boundary crossing from work to
non-work to work-related rumination across time: A variable- and
person-oriented approach. Journal of Occupational Health Psychology, 22,
467-480. doi: 10.1037/ocp0000037
Kinnunen,
U., Rantanen, J., De Bloom, J., Mauno, S. Feldt,
T., & Korpela, K. (2016). The role of work-nonwork
boundary management in work stress recovery. International Journal of Stress
Management, 23, 99-123. doi: 10.1037/a0039730
De
Bloom, J., Kinnunen, U., & Korpela, K. (2015). Recovery processes during
and after work: Associations with health, work engagement, and job
performance. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 57,
732–742. doi:
10.1097/JOM.0000000000000475
Kinnunen,
U., Feldt, T., de Bloom, J., & Korpela, K. (2015). Patterns of daily
energy management at work: Relations to employee well-being and job
characteristics. International Archives of Occupational and Environmental
Health, 88, 1077-1086. Doi:
10.1007/S00420-015-1039-9
Book
chapters:
Sianoja, M., Kinnunen, U., de Bloom, J., &
Korpela, K. (2015). Insufficient recovery from job stress as a risk
factor for poor health and well-being. In C. R. Hopkins (Ed.) Job Stress:
Risk Factors, Health Effects and Coping Strategies (pp. 27-47). Hauppauge
(NY): Nova Science Publishers. ISBN: 978-1-63482-021-9
3.
Rapid affective reactions to environments
Hietanen,
J. K., Klemettilä, T., Kettunen, J. E., & Korpela, K. M. (2007). What is a nice smile like that doing in a place like
this? Automatic affective responses to environments influence the recognition
of facial expressions. Psychological
Research, 71, 539-552.
doi:
10.1007/s00426-006-0064-4
Hietanen J.
K., & Korpela, K. M. (2004). Do both negative and positive environmental
scenes elicit rapid affective processing? Environment & Behavior, 36,
558-577. doi: 10.1177/0013916503261391
Korpela.
K., Klemettilä, T. & Hietanen, J. (2002). Evidence for rapid affective
evaluation of environmental scenes. Environment & Behavior, 34, 478-494. doi: 10.1177/0013916502034005004
4.
Environmental psychology
Subiza-Pérez, M., Hauru, K.,
Korpela, K., Haapala, A., & Lehvävirta, S. (2019). Perceived Environmental Aesthetic Qualities Scale
(PEAQS) – A self-report tool for the evaluation of green-blue spaces. Urban
Forestry & Urban Greening 43, 126383. Doi:
10.1016/j.ufug.2019.126383
Gifford, R., Scannell, L.,
Kormos, C., Smolova, L.,
Biel, A., Boncu, S., Corral, V., Hanyu, K., Hine, D., Kaiser, F.G., Korpela, K., Mertig, A.G., Mira, R.G., Moser, G., Passafaro,
P., Pedroso, L., Pinheiro,
J.Q., Saini, S., Sako,T.,
Sautkina, E., Savina, Y.,
Schmuck, P., Schultz, W., Sobeck, K., Sundblad, E-L, Uzzell, D.
(2009). Temporal Pessimism and Spatial Optimism in Environmental Assessments:
An 18-Nation Study. Journal of Environmental Psychology, 29, 1-12.
doi:10.1016/j.jenvp.2008.06.001
5.
Urban green space, ecosystem and human health
Pietilä, M.,
Neuvonen, M., Borodulin, K., Korpela, K., Sievänen,
T., & Tyrväinen, L. (2015). Relationships between exposure to urban green spaces, physical
activity and self-rated health. Journal of Outdoor Recreation and Tourism 10, 44-54. doi:10.1016/j.jort.2015.06.006
Africa, J., Logan, A.,
Mitchell, R., Korpela, K., Allen, D., Tyrväinen, L., Nisbet,
E., Li, Q., Tsunetsugu, Y., Miyazaki, Y., Spengler,
J.; on behalf of the NEI Working Group. (2014). The Natural Environments
Initiative: Illustrative Review and Workshop Statement. Center for Health and the
Global Environment at the Harvard School of Public Health. http://www.chgeharvard.org/sites/default/files/resources/Paper-NaturalEnvironmentsInitiative_0.pdf
James, P., Tzoulas, K.,
Adams, M.D., Barber, A., Box, J., Breuste, J., Elmqvist, T., Frith, M.,
Gordon, C., Greening, K.L., Handley, J., Haworth, S., Kazmierczak,
A.E., Johnston, M., Korpela, K., Moretti, M., Niemelä, J., Pauleit, S., Roe,
M.H., Sadler, J.P., Ward Thompson, C. (2009).
Towards an integrated understanding of green space in the European built
environment. Urban Forestry & Urban Greening, 8, 65-75.
doi: 10.1016/j.ufug.2009.02.001
Tzoulas,
K., Korpela, K., Venn, S., Yli-Pelkonen, V., Kaźmierzak, A., Niemelä,
J., & James, P. (2007).
Promoting ecosystem and human health in urban areas using Green
Infrastructure: A literature review. Landscape & Urban Planning, 81,
167-178. doi:10.1016/j.landurbplan.2007.02.001
The article was included in a Virtual Special Issue Celebrating 40 Years
of Publication (1974-2014) of Landscape and Urban Planning. “To celebrate
Landscape and Urban Planning’s 40th anniversary of publication, we proudly
offer readers free access to 20 top recent and classic articles that
exemplify the journal’s longstanding commitment to advancing international
scholarship in landscape science”.
Book chapters:
Korpela, K., Pasanen, T., &
Ratcliffe, E. (2018). Biodiversity
and psychological wellbeing. In: A. Ossola & J. Niemelä (Eds.), Urban
Biodiversity: From Research to Practice (pp. 134-149). Routledge: Abingdon,
Oxon & New York.
6.
Other
Brown, P., RELISH Consortium,
& Zhou, Y. (2019). Large expert-curated
database for benchmarking document similarity detection in biomedical
literature search. Database-the journal of biological databases and curation, baz085. Doi:
10.1093/database/baz085
Korpela, K. (2010). How long does it take for the
scientific literature to purge itself of fraudulent material?: the Breuning case revisited. Current Medical Research &
Opinion, 26, 843-847. Published online 08 February 2010;
doi:10.1185/03007991003603804
Pulkkinen, L. & Korpela, K. (1986). Adolescent boys'
self-reports of their feelings and attitudes. Aggressive Behavior, 14, 146.
Ø Visiting Research Fellows to the EnviWell
Research Group, UTA (https://research.tuni.fi/enviwell/)
Dr. Eleanor
Ratcliffe: The role of memories in restorative experiences of favourite
places. From the School of Psychology, University of Surrey, Guildford, UK. A postdoctoral research visit
2015-2017 funded by the Leverhulme Trust.
Professor Kyung-Sook Bang, RN, PhD: College of Nursing,
Seoul National University, South Korea. Jan 15 – Feb 13 & June 18 –
August 16, 2018.
Dr. Kate E. Lee: Environmental
Psychology Research Fellow; Clean Air & Urban Landscapes Hub, National
Environmental Science Program; School of Ecosystem & Forest
Sciences | Faculty of Science, Honorary academic |
Melbourne School of Psychological Sciences Faculty of Medicine, Dentistry
& Health Sciences, The University of Melbourne, Victoria 3010 Australia.
June 12.-17. 2016
Visiting Research
Fellow, PhD student:
Mikel Subiza Pérez: Restorative
Potential of Urban Places. From the Department of Social Psychology and Methodology of Behavioral Sciences, Faculty of Psychology, University of
Basque Country, Spain. Jan-July,
2017. Aug-Sept, 2018.
/ Investigador
Predoctoral "Vínculos
y Poder Restaurador del Espacio Urbano" Departamento Psicología Social
y Metodología de las Ciencias del Comportamiento. Grupo de Investigación en Criminología Aplicada
(CRIM-AP). Facultad de Psicología
UPV/EHU
PhD students,
main supervisor of:
Kukkamäki, Mari: Psyykkinen hyvinvointi ja vakava luontoharrastus. Restorative
benefits of serious leisure in nature: the engagement in ringing.
Merjanaho, Santtu: Luonto korkeakouluopiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukena
– ryhmäinterventiotutkimus. The effectiveness of nature practices on student
well-being and study motivation.
Paakkolanvaara, Jane-Veera: Luontointervention fysiologiset ja koetut vaikutukset. The physiological
and psychological effects of nature interventions/walks.
Pasanen, Tytti: Everyday
physical activity in natural settings and subjective well-being: Direct
connections and psychological mediators. Defended her PhD thesis in Jan 11,
2020. Opponent: Prof. Richard Mitchell, University of Glasgow, Institute of
Health & Wellbeing, UK. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1378-4
Salonen,
Kirsi: Kokonaisvaltainen
luontokokemus hyvinvoinnin tukena. http://www.psykologihyvanmielentila.fi/. Defended her PhD thesis in June 13, 2020. Opponent:
Prof. Juha Holma, University of Jyväskylä, Finland.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1563-4
Suko, Yasushi: The restorative effect of natural sound in our daily
life in the urban environment. Luontoäänien palauttava vaikutus
jokapäiväisessä elämässämme kaupunkiympäristössä. From
the University of Tokyo with
a grant from Heiwa Nakajima Foundation.
PhD students,
co-supervisor / in the follow up group of:
Hauru, Kaisa: Eco-experiential
quality of urban forests: Combining ecological, restorative and aesthetic
perspectives. Department of
Environmental Sciences, University of Helsinki. Defended her PhD Thesis in
Oct, 23 2015. Opponent: prof. Anders Busse Nielsen, University of Copenhagen, Denmark.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1450-1
Nikunen, Heli: Effect of lighting on the perceptions of restorativeness,
preference, and fear. Department of Electronics, School of Electrical
Engineering, Aalto University. Defended her PhD thesis in Nov 22, 2013.
Opponent: prof. Thorbjörn
Laike, Lund University, Sweden.
http://otalib.aalto.fi/en/collections/e-publications/dissertations/
https://people.aalto.fi/index.html?profilepage=isfor#!heli_nikunen
Sianoja, Marjaana: The virtues of rest: Recovery from work during lunch breaks and free
evenings. Faculty of Social Sciences / Psychology, University of Tampere.
Defended her PhD Thesis in Aug 17, 2018. Opponent: prof.
Sabine Sonnentag, University of Mannheim, Germany.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0786-8
Neuvonen, Marjo: Predicting the recreational
use of natural environment, Finnish Forest Research Institute, Vantaa.
Ø Consultancy /
projects: See our EnviWell Research Group’s website: https://research.tuni.fi/enviwell/
•
A research project funded by the Kone
Foundation: RestoWalks, 2016-2017
•
Academy of Finland funded project: “Recovery from work stress:
integrating perspectives of work and environmental psychology”,
2012-2016. Post doctoral researcher in
the project is Dr. Jessica de Bloom from Radboud
University Nijmegen, the Netherlands and Dr. Pedro Torrente Universitat Jaume I, Departament de Psicologia Evolutiva, Educativa, Social i Metodologia, Spain.
Honors and awards:
•
The Nordic-Baltic
Leader Co-operation Award for the project “Forest Trail”; a finalist in the
category of the Best Local Resources and Environmental Project. Tallinn,
26.10.2013.
•
2008-2009 UTACAS
Fellow, Univ. of Tampere, Center for Advanced Study
•
Ranta-Tampella district
planning competition; 3rd price, April, 2009; a team member in Architects Helamaa & Heiskanen
http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/
asemakaavoitus/rantatampella.html
•
Awarded the
Finnish National Green Year Medal 2008 for pioneering research on urban green
space and well-being.
•
Awarded the title
of Good Teacher for 2006 by the University of Tampere, Finland.
Memberships:
·
Board member of
the International Association for Nature and Forest Welfare (NaFoW), South Korea, 2016-
·
Member of the
Scientific Committee of the International Society of Nature and Forest Medicine
(INFOM), Japan, 2010-
·
Associate Editor
of Frontiers in Environmental Psychology 2016-
Links:
•
COSTE39 Action:
”Forests, Trees and Human Health and Well-being”
http://www.e39.ee/
•
IUFRO Task Force
on Forests and Human Health (2007-2011)
http://www.metla.fi/tapahtumat/2007/iufro-tf-07/
•
Urban Nature - An
international, multidisciplinary community of interest focusing on urban
& urban influenced environments – University of Salford,
Greater Manchester, UK
http://www.els.salford.ac.uk/urbannature/international/index.htm
•
Urban Ecology
Research, University of Helsinki
http://www.helsinki.fi/biosci/jariniemela/
Articles, books and reports in Finnish
(suomenkielisiä artikkeleita ja raportteja):
1. Mielipaikat, ympäristöllinen itsesäätely, ympäristö
ja hyvinvointi
Salonen,
K., Hyvönen, K., Korpela, K., Saranpää, H., Nieminen, J. & Muotka, J. (2020). Luonnosta Virtaa -interventio: osallistujien
kokemukset ja tunnetilan muutokset. Psykologia, 55, 25-42.
Korpela,
K. & Pasanen, T. (2020). Biodiversiteetin
havaitseminen ja psyykkinen hyvinvointi. In H. Mattila (Ed.) Elämän verkko.
Luonnon monimuotoisuutta edistämässä, 213-220. Tallinna: Gaudeamus.
Korpela,
K. (2020). Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Teoksessa H.
Mussalo-Rauhamaa, J. Pekkanen, J. Tuomisto & H.
S. Vuorinen (toim.) Ympäristöterveys, 264. Duodecim.
Korpela,
K., Kinnunen, U., Pasanen, T., Sianoja, M., & Stengård, E. (2017).
Puistokävelyt työkuormituksesta palautumisen ja mielenterveyden edistäjinä.
Viherympäristö, 25(1), 16-17.
Salonen, K.,
Kirves, K. & Korpela, K. (2016). Kohti kokonaisvaltaisen luontokokemuksen
mittaamista. Psykologia, 51, 324-342.
Korpela, K.
(2016). Kaupunki kävelyttää enemmän. Tiede 36 (6), 6.
Pasanen T. &
Korpela K. (2015). Luonto liikuttaa ja elvyttää. Liikunta ja Tiede 52 (4),
4-9.
Korpela, K.
(2015). Luontoympäristö voi parantaa hyvinvointia. Julkaisussa Hyvinvoinnin
lähteillä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 299, 8-9. KKI-ohjelma ja Suomen Mielenterveysseura.ISBN
978-951-790-378-3
http://www.suomimies.fi/filebank/1801-HyvinvoinninLahteilla_Final_kevyt.pdf
Korpela, K.
(2014). Luonto ja koettu elvyttävyys. Teoksessa J.-P. Jäppinen, L. Tyrväinen,
M. Reinikainen & A. Ojala (toim.) Luonto lähelle ja terveydeksi.
Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys Argumenta-hankkeen
(2013-2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen
raportteja 35, 32-33 Hki: Suomen ympäristökeskus.
Tyrväinen
L., Korpela K., Ojala A. (2014). Luonnon virkistyskäytön terveys- ja
hyvinvointihyödyt. Teoksessa Tyrväinen L. ym. (toim.) Hyvinvointia metsästä,
48-58. Helsinki: SKS.
Korpela,
K. & Seppälä, M. (2012). Ympäristö, tarkkaavuus ja ADD/ADHD. Teoksessa
R.-L. Punamäki, M. Jehkonen & K. Peltonen (toim.) Kehitys, kasvu ja
kuntoutus: psykologian haasteita ja mahdollisuuksia, 37-47. Tampere: Juvenes Print.
Virtanen, M. & Korpela, K. (2012).
Elämäntilannetekijöiden yhteys mielipaikassa koettuihin elpymistuntemuksiin.
Psykologia 47 (2), 103-115.
Korpela K. & Paronen O. (2012).
Ulkoilu luonnossa elvyttää. Hyvinvointikatsaus 23 (2), 44-47.
Korpela, K. & Paronen, O. (2011).
Ulkoilun hyvinvointivaikutukset. Teoksessa Sievänen, T. & Neuvonen, M.
(toim.). Luonnon virkistyskäyttö 2010. Metlan työraportteja 212/
Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 212, 80-89. Saatavissa
maksutta: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.htm.
Vattulainen,K., Sarjala,T., Savonen, E-M., & Korpela, K. (2011). Elpymiskokemuksia metsästä, Voimapolun
käyttäjäkysely. Metlan työraportteja 204/ Working Papers of the Finnish Forest
Research Institute 204. ISBN 978-951-40-2304-0(PDF). Saatavissa maksutta:
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp204.htm
Tyrväinen, L.
& Korpela, K. (2009). Luonnosta terveyttä onnistuneella
kaupunkisuunnittelulla. Teoksessa M. Faehnle, P.
Bäcklund & M. Laine (toim.) Kaupunkiluontoa kaikille. Ekologinen ja
kokemuksellinen tieto kaupungin suunnittelussa. Helsingin kaupungin
tietokeskus. Tutkimuksia 6, 57-71.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/09_12_16_Tutkimuksia_6_Backlund.pdf
Korpela, K.
(2009). Luonnosta nauttiminen työstä palautumisen keinona. Teoksessa U.
Kinnunen & S. Mauno (toim.) Irtiottoja työstä: työkuormituksesta
palautumisen psykologia, 115-125. Tampere: Yliopistopaino.
Korpela, K.
(2008). Ympäristö ja positiiviset tunteet. Teoksessa R-L. Punamäki, P.
Nieminen & M. Kiviaho (toim.) Mieli ja terveys: ilon ja muutoksen
psykologiaa, 59-78. Tampere: Yliopistopaino.
Korpela, K.
(2008). Mitä enemmän vihreätä, sitä vähemmän yksinäisyyden tunnetta!
Viherympäristö, 6, 65.
Korpela, K.
(2008). Kaupungin viherympäristö antaa satakertaisen tuoton siihen
sijoitetulle rahalle! Viherympäristö, 5, 66.
Korpela, K.
(2007). Luontoympäristöt ja hyvinvointi. Psykologia, 42, 364-376.
Tyrväinen, L.,
Silvennoinen, H., Korpela, K. ja Ylén, M. (2007).
Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja. Raporttia saa vain sähköisessä
muodossa (pdf), maksutta Metlan
kotisivuilta: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052-07.pdf
Korpela, K.
(2003). Mielipaikat ja mieliesineet tunteiden ja minäkokemuksen
säätelyssä. Dementiauutiset, no 4, 5-6.
Korpela, K. (2001).
Koettu terveys ja asuinalueen mieluisat ja epämieluisat ympäristöt. Teoksessa
Melukylä vai mansikkapaikka? Asukkaiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä
asuinalueiden terveellisyydestä. Suomen ympäristö 467, 123-141. Helsinki:
Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto.
Korpela, K.
(2001). Mielipaikkojen ja epämiellyttävien paikkojen merkitys terveyden ja
mielenterveyden kannalta. Teoksessa H-L. Liikanen (Ed.) Hyvän asumisen ja
elämisen elementit. Suomen ympäristö 531, 15-18. Helsinki:
Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto.
Korpela, K.
(2001). Luonnonympäristöjen elvyttävät vaikutukset. Teoksessa J. Kangas &
A. Kokko (Eds.) Metsän eri käyttömuotojen
arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800,
169-175.
Korpela, K. (2001).
Viheralueiden merkitys ihmiselle. Raportissa U. Gabrielsson
(toim.) Vihreä kaupunki? Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran julkaisuja 3,
7-10. Eduskunta.
Korpela, K.
(1999). Elvyttävä puisto Alzheimer-potilaille. Viherympäristö, 3, 45.
Korpela, K. (1997).
Mielipaikat ja elvyttävät ympäristöt voimavarana. Teoksessa A. Kokkola, H.
Kotilainen (toim.) Pieni on kaunista -projekti vuosina 1994-1996. Helsinki:
Suomen kuntaliitto, Stakes, 71-77.
Korpela, K.
(1996). Mielihyvän tilat. Teoksessa L. Suurpää ja P. Aaltojärvi (Eds.) Näin nuoret. Näkökulmia nuoruuden kulttuureihin.
Tietolipas 143. Pieksämäki: SKS, 305-317.
Korpela, K.
(1995). Lasten ja nuorten mielipaikkojen tutkimus - johtolangoista
hypoteeseihin. Nuorisotutkimus, 13, 3-10.
Korpela, K.
(1995). Luontomaiseman ja kasvillisuuden elvyttävät vaikutukset.
Viherympäristö, 4/95, 44-45.
- Julkaistu myös:
Ympäristö ja terveys, 26 (6/1995), 20-23; Teoksessa M. Häyrynen ja O. Immonen
(toim.) (1996) Maiseman arvo[s]tus. Saarijärvi:
Gummerus, 58-62; Ympäristökasvatus (1996), no 2, 18-19.
Korpela, K.
(1994). Elvyttääkö puutarhan hoito? Helsingin yliopisto, puutarhatieteen
julkaisuja 27, 6-8.
Korpela, K.
(1992). Esineisiin kiintymisen psykologiaa. Artelogi
3, 52-76. Hämeenlinna: Suomen käsiteollisuuden ammatti-, kulttuuri- ja
tutkimusseura ry.
Korpela, K. &
Kyttä, M. (1991). Ympäristöanalyysi Tampereella. Teoksessa C. Burman, M.
Honkanen, T. Koho, K. Korpela, M.Kyttä, H.
Lehtonen, P. Siitonen, S. Säätelä & P.
Tuovinen: Ympäristön kokeminen ja havainnollistaminen. Esteettisesti ja
laadullisesti korkeatasoinen fyysinen ympäristö ja uudet
suunnittelutekniikat. Osa 2. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tiedotteita 1235, 105-140. Espoo.
Korpela, K.
(1988). Viimeaikaisia malleja minuudesta ja identiteetistä. Jyväskylän
yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 301. 33 s.
Korpela, K.
(1988). Mielipaikkakokemukset psyykkisen itsesäätelyn tukena. Psykologia,
23(3), 178-186.
Korpela, K.
(1985). Ympäristökognition tutkimuksesta. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen
julkaisuja 275. 40 s.
2. Ympäristöpsykologia (suomenkielisiä kirjoja)
Korpela, K.
(2010). Ympäristöpsykologia. Teoksessa P. Nieminen, V. Nevalainen & J.
Holma (toim.) Psykologin ammattikäytännöt, 338-344. Helsinki: Edita.
Aura, S., Horelli, L. & Korpela, K. (1997). Ympäristöpsykologian perusteet [Introduction to Environmental
Psychology]. Porvoo: WSOY. 197 s / 197 pages.
3. Muuta
Kinnunen,
U., Rantanen, J., de Bloom, J., Mauno, S., Feldt, T., & Korpela, K.
(2016). Työn ominaisuuksien merkitys työn ja yksityiselämän välisen rajan
hallinnassa. Työelämän tutkimus, 14, 243-256.
Korpela, K.
(1990). Whorfin hypoteesin 50-vuotinen taival.
Suomen Antropologi, (3), 44-51.
Pulkkinen, L.,
Alho A., Alho H., Hänninen O., Korpela K. & Rauhala E. (1987). Koulukotipoikien
itseään koskevista tuntemuksista. Acta Psychologica
Fennica, soveltavan psykologian monografioita 1. Vaasa: Suomen psykologinen
seura. 50 s.
4. Ohjatut psykologian pro gradu –tutkielmat 2008-
Nikanne, Patrik (2021). Tolerating
uncertainty: Causal beliefs of mental health disorders and their relationship
to views of ideal treatment among mental health professionals in open
dialogue practice in Western Lapland. Tampereen yliopisto.
Rautavirta, Niina (2021). Kannabiksen akuutit
vaikutukset, vieroitusoireet sekä käyttötarkoitukset eri
mielipaikkatyypeissä. Tampereen yliopisto.
Pekurinen, Milja (2021). Luontolähtöisen
masennuskuntoutuksen osallistujien kokemusten, voinnin ja masennusoireiden
muutokset. Tampereen yliopisto.
Pajunen, Katja (2021). Mielipaikan fyysisten
piirteiden yhteys siellä käymisen useuteen – positiivinen affekti välittävänä
tekijänä. Tampereen yliopisto.
Lukkari, Tuomas (2021). Psykologisten harjoitteiden
yhteys fysiologiseen elpymiseen luontokävelyn aikana. Tampereen
yliopisto.
Sangervo, Julia (2020).
Ilmastoahdistus ja ilmastotoivo: tunteiden yhteys
ilmastotoimiin. Tampereen yliopisto.
Horila Ville (2020). Luontoympäristön käyttö
tunnesäätelyssä: epäsuorat yhteydet emotionaaliseen hyvinvointiin ja
elämäntyytyväisyyteen. Tampereen yliopisto.
Sorsa Johanna (2019). Yksityiset ja luontomielipaikat
psyykkisen itsesäätelyn välineinä. Tampereen yliopisto.
Nurmi Mari (2019). Onko tauolla väliä?: työpäivän aikana käytettyjen
työhön liittymättömien energian säätelykeinojen yhteys uupumusasteisen
väsymyksen, työssä suoriutumisen ja luovuuden kokemuksiin. Tampereen yliopisto.
Jumisko Satu (2018). The
effects of individual factors and psychological instructions on sustained
attention and affect during a nature walk. Tampereen
yliopisto.
Saikkonen Pihla & Viertiö Helmi (2018). Luontokävelyn
ja psykologisten harjoitteiden vaikutus elinvoimaisuuteen, tunnetilaan ja
empaattisuuteen. Tampereen yliopisto.
Vehkaperä Jari (2018). Luontokokemusten yhteys uniongelmiin sekä
elämäntyytyväisyyteen: Mindfulness yhteyksiä
muuntavana tekijänä. Tampereen yliopisto.
Joenniemi Karoliina (2018). Psykologisia harjoitteita sisältäneen ja
ilman harjoitteita tehdyn luontokävelyn vaikutus elpymisen ja
elinvoimaisuuden kokemuksiin : ikä, sukupuoli ja
luontosuuntautuneisuus muuntavina tekijöinä. Tampereen yliopisto.
Jussila Pia (2017). Voimaa metsästä – psykologisia
harjoitteita sisältävän luontoreitin vaikutus tarkkaavuuden elpymiseen ja
turhauman sietoon. Tampereen yliopisto.
Sainio Heini (2017). Ulkoilureitin mielipaikan
piirteet, luontopaikkamieltymykset ja ulkoilun hyvinvointikokemukset.
Tampereen yliopisto.
Köysti Kenny (2014). Virkistävä ja
ei-virkistävä vapaa-aika. Vapaa-ajan toimintoihin
käytetyn ajan ja niiden virkistävyyden välisen suhteen vaikutus
emotionaaliseen hyvinvointiin ja koettuun terveydentilaan. Tampereen
yliopisto.
Kuusjärvi Juuso (2014). Liikkumisympäristöjen
ja ulkoilulajien elvyttävyys. Tampereen yliopisto.
Nukarinen,
Tomi (2014). Työ- ja kotiympäristön luontoelementtien ja
niiden käytön yhteys koettuun terveyteen, elämäntyytyväisyyteen ja
onnellisuuteen. Tampereen
yliopisto.
Karnisto Tiia (2014). Tietoisuustaitojen, luonnossa liikkumisen ja työpäivän aikana
tehtyjen rentoutumisharjoitusten yhteydet koettuun terveyteen ja nukkumiseen
liittyviin ongelmiin. Tampereen yliopisto.
Rantanen Anni
(2014). Vapaa-ajalta virtaa työhön : luonnossa
liikkumisen ja työn imun yhteydet. Tampereen yliopisto.
Hämäläinen
Johanna (2013). Kokemuksellista terveyttä viheralueilta -
Lähiviheralueen etäisyyden ja käytön, ulkoiluseuran sekä
luontosuuntautuneisuuden yhteydet koettuun terveyteen ja sairausoireisiin.
Tampereen yliopisto.
Jääskeläinen
Hanna (2013). Luontoympäristöjen käyttöön liittyvien
tekijöiden yhteys raportoituihin sairausoireisiin. Tampereen
yliopisto.
Sipilä Alma
(2013). Yksittäisten musiikkikappaleiden toipumista tukevat merkitykset
syömishäiriöstä tai läheisen menetyksestä toipuessa.. Tampereen yliopisto.
Suomilammi Noora (2013). Psyykkinen kuormittuneisuus ja sen muutokset kilpaurheilijoilla
ja urheilua harrastamattomilla kuuden kuukauden aikana. Tampereen
yliopisto.
Vattulainen Kirsi
(2013). Hyvää oloa voimametsästä: tutkimus psykologisia
harjoitteita sisältävästä luontoreitistä. Tampereen yliopisto.
Jouhtinen Marjo (2012).
Luonnon elvyttävä vaikutus aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD:n hoidossa sisätiloissa. Tampereen yliopisto.
Kivimäki Sini
(2012). Luontoympäristöjen käyttö edistää psyykkistä hyvinvointia
elpymiskokemusten kautta. Tampereen yliopisto.
Kärki Kiia (2012). Liikunnan ja
liikuntaympäristön yhteys elpymisen kokemukseen, emotionaaliseen
hyvinvointiin ja koettuihin univaikeuksiin. Tampereen yliopisto.
Pisto Veera
(2011). Vehreän kuntouttava voima.
Mieluisa-projektin prosessikuvaus ja vertaileva seurantatutkimus WETO-koulutuksen kanssa v. 2009-2011.
Tampereen yliopisto.
Repo Veera (2011). Affect
regulation strategies and their associations with subjective well-being: An
international comparative survey. Tampereen yliopisto.
Soiva Katri
(2011). Asuinympäristössä koetun yhteisöllisyyden ja
turvallisuuden sekä viherympäristöjen käytön yhteydet elämäntyytyväisyyteen.
Tampereen yliopisto.
Virtanen Heidi
(2011). "Elämä vihertää ja paistetta kukille"; puutarha- ja
vihertyöskentelyn vaikutukset mielenterveyskuntoutujien koettuun
elämänlaatuun heidän itsensä, ohjaajien ja hoitajien kuvaamana. Tampereen
yliopisto.
Vauhkonen Anniina
(2010). Virkistääkö vapaa-aika? Vapaa-ajan toimintojen
koettu virkistävyys ja niihin käytetty aika suomalaisilla. Tampereen
yliopisto.
Hakamäki Tuomas
(2009). Luontoikkunanäkymä on yhteydessä hyvinvointiin 15-34-vuotiailla.
Tampereen yliopisto.
Mäkinen Sanna (2009).
Mielipaikkakäyntien yhteys elpymiseen, koettuun
terveydentilaan, koettuihin terveysoireisiin ja elämäntyytyväisyyteen.
Tampereen yliopisto.
Raja-aho Maarit
(2009). Mieliala, ekstraversio-introversio ja ympäristöjen
elvyttävyysarviot. Tampereen yliopisto.
Tuominen Taija
(2009). Kadettien eettinen toimintakyky ja identiteetti.
Kyselytutkimus eettisen toimintakyvyn yksilötekijöiden ja
identiteettitekijöiden välisistä yhteyksistä. Tampereen yliopisto.
Wessman Milla (2009). Affektin säätelykeinot – käytön useus, yhteys koettuun terveyteen
sekä mielipaikan asema säätelykeinojen joukossa. Tampereen
yliopisto.
Nieminen Timo
(2008). Mielipaikkakokemukset luonto-ja
kaupunkiympäristöissä. Tampereen yliopisto.
Susipolku Riikkaelina (2008). Jokapäiväisen
luonto- ja kaupunkiympäristön vaikutus emootioihin ja elpymiselämyksiin.
Tampereen yliopisto.
Interviews
× Naisen keväthuolto. Kotiliesi 11/2017, 67-68.
× Hyvää luonnosta. Askel-lehti 5/2017, 40-43.
∙
http://www.sydan.fi/terveys-ja-hyvinvointi/mielipaikassa-olo-paranee
http://radio.uta.fi/professori-kalevi-korpela-puistoissa-istuminen-vahentaa-stressia/
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/luontoymparisto-elvyttaa/
∙ Kalevi’s
interview by Mark Ellison at
http://hikingresearch.wordpress.com/
Kalevi’s interview by
John McKinney “Thoreau Was Right: Nature Hones the Mind” in Miller-McCune
http://www.miller-mccune.com/health/thoreau-was-right-nature-hones-the-mind-26763/
Other people’s
blogs / essays:
http://planetterry.wordpress.com/2011/11/14/
what-makes-your-favorite-place-favorite/
http://www.tailoredessays.co.uk/?p=147
http://www.arch.ksu.edu/seamon/
Wood_Place_Dyads_spr_2014.htm
https://www.sciencenews.org/article/
misconduct-prompts-most-retractions
Symposiums:
http://chge.med.harvard.edu/
event/urban-forest-bathing
http://hikingresearch.wordpress.com/2013/06/02/
four-days-exploring-the-cutting-edge-of-forest-and-nature-research/
Argumenta-symposium
”Ecological City”
http://www.els.salford.ac.uk/urbannature/
news/events/argumenta/argumenta.htm
∙
Haastattelu: Treen yliopiston tiede- ja
kulttuurilehti Aikalainen no 2/2010 http://aikalainen.uta.fi/2010/02/05/
city-ihminen-kaipaa-luontoa/
|
|